Tutkimustietoa vanhemmuuden uupumuksen taustatekijöistä

Vanhemmuuden uupumuksen taustatekijöitä on tutkittu ja niistä nykypäivänä jo onneksi puhutaankin enemmän. Jos vanhempi uupuu, taustalla voi olla ainakin joitain seuraavista asioista:

  • Lapsen erityistarpeet kuormittavat vanhempia enemmän kuin lapsen persoonallisuus, ja erityisesti pienten lasten vanhemmat voivat tutkimusten mukaan olla emotionaalisesti varsin väsyneitä.
  • Perheen taloudellinen tilanne on vanhemmuuden uupumuksen riskitekijä. Yksinhuoltajuus on vanhemmuuden uupumukseen liittyvissä tutkimuksissa saanut hieman ristiriitaisia tuloksia, ja tässä vaikuttaisi olevan merkitystä sillä, onko huoltaja yksinhuoltaja omasta tahdostaan vai ei.
  • Vanhemman yksilöllisistä piirteistä uupumuksen riskitekijöitä ovat mm. perfektionismi, neuroottisuus, pessimismi ja joustamattomuus. Myös vanhemman ikä ja sukupuoli ovat yhteydessä vanhemmuuden uupumukseen.
  • Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet uuvuttavat työssäkäyviä vanhempia. Työn joustamattomuus ja vaativuus voi olla perheelliselle hyvin kuormittavaa.
  • Yksilökeskeisissä kulttuureissa vanhemmuuteen kohdistuu enemmän odotuksia ja oletetaan että ihminen pärjää yksin ja pitää huolta itse itsestään. Yksilökeskeisyyden vaikutus uupumiseen on huomattavasti suurempi kuin muiden kulttuuristen arvojen.
  • Jos vanhemman tukiverkot ovat vähäiset, hänen voi olla vaikeaa saada itselleen riittävästi palautumisaikaa ja riski uupumiselle kasvaa. Tukiverkkojen vähyys saattaa osittain liittyä yhteiskunnassamme juuri yksilökeskeisyyteen.

Jokaisen vanhemman ja perheen tilanne on yksilöllinen. Taustalla saattaa olla myös muita kuormittavia tekijöitä ja asiat saattavat kasautua ja aiheuttaa uupumusta.

 

On myös muistettava, että vanhemman uupumus ei sulje pois rakkautta lasta kohtaan. Vanhempi voi samaan aikaan tuntea syvää rakkautta lastaan kohtaan ja kokea uupumusta vanhemman roolissa.

 

Uupumus ei yleensä myöskään näy päällepäin, eikä uupunut usein jaksa itse aktiivisesti pyytää apua. Aina yhtä toimiva keino on kysyä: Mitä sinulle kuuluu? Miten jakselet? Tarvitsetko apua?

 

Lähteitä mm: Sorkkila & Ainola, 2020; Ohtamaa, 2022