Nuorten aikuisten mielenterveyskriisi on identiteetin kriisi?

Viimeisen parin vuoden aikana tehdessäni psyykkisen valmentajan opintoja kiinnostuin erityisesti nuorten aikuisten psyykkisestä hyvin- ja pahoinvoinnista ilmiöinä. Nuorten ahdistus- ja masennusoireet näyttävät yleistyneen kaikkialla länsimaissa ja esimerkiksi Suomen korkeakouluopiskelijoista joka kolmas on kertonut viime vuosina niistä kärsineensä.

Identiteettitutkija Rasmus Mannerström väittää, että nykyinen paljon puhuttu nuorten mielenterveyden kriisi on suurelta osin pitkittynyt identiteettikriisi. (HS 6.7.2023)

🔷 Identiteetti tarkoittaa, että tietää kuka on ja mitä haluaa.
🔷 Identiteetin muodostamista pidetään nuoruusiän tärkeimpänä kehitystehtävänä ja tutkimusten mukaan identiteetin epävarmuus on yhteydessä pahoinvointiin.

Väitöstutkimuksessa (Mannerström, 2019) selvisi, että vain vajaalla kolmasosalla suomalaisista nuorista aikuisista on jotakuinkin selkeä käsitys itsestään ja omista tulevaisuuden suunnitelmistaan, ja epävarmuus jopa lisääntyy kohti 30 vuoden ikää.

Mistä tämä voisi johtua?
🔷 Vaihtoehtoja on loputon määrä, mikä aiheuttaa valitsemisen pelkoa – haasteena on, kuinka nuori aikuinen osaa valita parhaan vaihtoehdon ja sulkea pois muut tulevaisuudet.
🔷 Nykyajan illuusio ”kuka tahansa voi olla mitä tahansa ja tulla miksi tahansa” estää sitoutumista – entä jos maailma muuttuu ja valinta on väärä, tai omat toiveet eivät syystä tai toisesta toteudukaan? Tai jos oma mieli muuttuu matkan varrella?

Mitä voimme asialle tehdä?
🔷 Tutkija kehottaa nuoria aikuisia heittäytymään elämään, tekemään ja kokemaan. Jos opinnot osoittautuvatkin itselle sopimattomiksi, kaikilla pitäisi olla oikeus opiskelun aikaiseen välivuoteen ja alan vaihtoon.
🔷 Itse pyrkisin ohjaamaan nuoria myös muuttamaan omaa asennoitumistaan epäonnistumisia kohtaan. Hyvää asennetta voi harjoitella! Ja oman elämänlaadun kannalta on hyödyllistä oppia näkemään elämässä enemmän onnistumisia ja löytämään opittavaa myös kaikista niin sanotuista mokista.
🔷 Ei ole myöskään yhdentekevää, miten me aikuiset nuoria kohtelemme. Meidän pitäisi pystyä ohjaamaan nuoria etsimään, tekemään ja kokeilemaan, mikä voisi olla heille sopiva paikka maailmassa. Omaa käyttäytymistään nuorten kanssa voi myös arvioida vaikkapa ”kohtaamisen kuuden koon avulla”:
1) KIINNOSTU 2) KYSY 3) KUUNTELE 4) KEHU 5) KANNUSTA 6) KUNNIOITA.

Onko sinulla kokemusta nuoren aikuisen identiteetin kriisistä ja siitä, miten siitä on selviydytty?