Alkukevät on ollut taas vauhdikasta uusien alkujen ja ideoiden aikaa. Tänään oli mahdollisuus hieman hengähtää ja reflektoida, mitä kuluneeseen kuukauteen on kuulunut. Jännä huomata, että samoja teemoja on nyt ollut pinnalla monestakin vinkkelistä katsottuna.
Maaliskuun puolivälissä aloitin uudessa osa-aikaisessa työssä projektipäällikkönä #BusinessFinland in rahoittamassa #Muutosmatkailu-hankkeessa #LAB-ammattikorkeakoulussa. Hankkeessa saan tehdä töitä tosi kokeneiden matkailun asiantuntijoiden kanssa. Muutosmatkailu terminä oli minulle uusi, mutta aiheeseen tutustuttuani se kyllä tempaisi mukaansa saman tien, ja löysin siitä yhtymäkohtia oman kokemukseni kanssa. ”Muutosmatkailun keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa muutosta aiheuttava tai jopa elämää muuttava kokemus tai elämys, jolla on pysyvä vaikutus henkilön ajatteluun, elämäntapaan ja jopa elämänlaatuun”. Henkilökohtainen muutos ja itsensä kehittäminen ovat toki aina olleet itsellä sydäntä lähellä, ja nyt sitten taas aivan uudesta näkökulmasta. Jos aihe kiinnostaa, veimme juuri hankkeesta perustiedot LABin nettisivuille, joten sieltä kannattaa käydä kurkkaamassa: https://lab.fi/fi/projekti/kestavyytta-edistavien-muutoselamysten-liiketoiminnalliset-mahdollisuudet-matkailualalla.
Tällä viikolla sain tilaisuuden osallistua vierailevana opettajana LABin johtamisklinikan opetukseen #Inhimillinenjohtaminen – teemalla. Opiskelijat pohtivat eri aiheiden kautta sitä, mitkä asiat inhimillisessä johtamisessa ovat tärkeimpiä ja miten ne näkyvät arjessa. Lisäksi puhuimme siitä, miten tärkeää inhimillisesti johdetussa organisaatiossa on se, että esihenkilöt tuntevat itsensä ja omat tapansa toimia ja reagoida, ja haluavat aktiivisesti kehittää taitojaan inhimillisinä johtajina. Opiskelijaryhmässä oli tosi mukavaa ja fiksua porukkaa, ja tuli ihan mieleen, että olisipa taas kiva välillä oman toimen ohessa hypätä sinne opettajan kenkiinkin.
Eilen oli myös deadline #psyykkinenvalmentaja -koulutuksen opinnäytetyölle, ja sitä ennen piti pohtia, mitä kaikkea olen vuoden aikana oppinut. Eniten olen luonnollisestikin oppinut itse ratkaisukeskeisestä valmennusprosessista ja valmentajan roolista siinä. Olen myös syventänyt osaamistani eri psyykkisten ilmiöiden osa-alueilla. Psykologiaa ja työpsykologiaa opiskelleena jotkut teemat olivat ennestään tuttuja, mutta kaikista osioista sain kyllä uusiakin oivalluksia erityisesti erilaisten harjoitusten muodossa. Kaiken kaikkiaan olen mielestäni saanut erittäin hyvät eväät ratkaisukeskeisen psyykkisen valmennuksen toteuttamiseen. Olen myös vahvistanut itsetuntemustani viimeisen vuoden aikana, niin tässä koulutuksessa kuin elämässä muutenkin, ja huomaan, että olen menossa hyvään suuntaan itseni kanssa. Parin viikon päästä juhlitaan valmistumista psyykkiseksi valmentajaksi – toivottavasti silloin jo koivut vihertävät – ja sen jälkeen käärin hihat ja alan koutsaushommiin. Lisää tietoa psyykkisestä valmennuksesta löydät täältä nettisivuiltani!
Kaunista kevättä kaikille!